Tuomo Liljenbäck Ilmasto. Tiede. Vapaus.

Hyvää kannattaa odottaa - hyvästi kellojen siirtely

Viime yönä untani häirittiin. Kelloja siirrettiin, taas. Tällä typerälle toiminnalle ei löydy nyky-yhteiskunnassa enää riittäviä perusteita. Onneksi siirtelystä päästään pian eroon. Hyvää kannattaa odottaa. Pienet, ja joskus jopa suuretkin asiat saadaan etenemään.

 

Laadin vuonna 2014 puoluekokousaloitteen kellojen siirtelyn lopettamiseksi, jota Turun seudun vihreät esitti, ja joka hyväksyttiin vihreiden puoluekokouksessa. Kehotimme vihreitä europarlamentaarikkoja, kansanedustajia ja hallitusryhmää edistämään kesäajasta luopumista. Suomi onkin ollut aloitteellinen asian suhteen EU:ssa, kesäajasta nimittäin määrätään EU:n direktiivissä, emmekä me voi siitä yksin luopua.

 

Nyt viimein Euroopan parlamentti kannattaa kellojen siirtelystä luopumista, mutta siirtelystä voitaisiin luopua aikaisintaan vuonna 2021. Näin siksi, että EU:n jäsenmaat ehtivät sopia keskenään järjestelyistä, sillä asia on syytä koordinoida yhtenäisyyden vuoksi. Joudumme siirtämään kelloja enää kolme tai neljä kertaa, riippuen siitä, valitsemmeko normaaliajan vai kesäajan.

 

Nykyään kesäaikaa on perusteltu pääasiallisesti energian säästöllä sekä ihmisten käytettävissä olevan valoisan ajan lisääntymisenä illalla. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei energiankulutus käytännössä muutu kesäajan myötä. Tilanne oli varmasti toisin 1900-luvun alussa, jolloin kesäaikaa ensimmäisiä kertaa kokeiltiin. Nykyisin myös valaistuksen osuus energiankulutuksesta on hyvin pieni. Suomessa taas kesäillat ovat muutenkin hyvin valoisia.

 

Kellojen siirtäminen sekoittaa tutkitusti useiden ihmisten vuorokausirytmiä ja aiheuttaa nukkumisvaikeuksia jopa yli viikoksi. Nukkumishäiriöt heijastuvat myös ihmisten muuhun terveyteen negatiivisesti. Ongelmat ilmenevät onnettomuuksina työpaikoilla, heikompana keskittymisenä ja työtehona sekä mm. lisääntyneinä liikenneonnettomuuksina. Lisäksi univelasta kärsivät tuomarit antavat kovempia tuomioita.

 

Lisäksi kesäajasta luopuminen edistäisi tuottavuutta ja talouskasvua, sillä kellojen siirtäminen aiheuttaa suunnattomasti epätarkoituksenmukaisia lisätöitä monilla aloilla, esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.

 

THL:n mukaan normaaliaika eli nk. talviaika olisi terveyden kannalta paras ratkaisu. Silloin olisimme myös ajallisesti lähempänä muuta Eurooppaa. Itselleni tärkeintä on kuitenkin kellojen siirtelyn lopettaminen. Siitä on yksiselitteisesti todella paljon haittaa ihmisille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös olisi kivointa,, jos joka vuosi siirrettäisiin syksyllä kelloja tunti taaksepäin, niin saataisiin aina se tunti lisää nukkama-aikaa? Kesäajan voisi kyllä poistaa kuitenkin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Suomessa kesäaika otettiin käyttöön 1981.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Hyvästi pitkät valoisat kesäyöt tai edes vähän inhimilliseen aikaan valkenevat talviaamut, riippuen kumpi valitaan. Kellojen siirtelyn myötä sekä kesät että talvet ovat olleet auringon suhteen niin ok kuin näin pohjoisessa nyt voi olla.

Pitäisikin tehdä kansalaisaloite kellojensiirtelyn jatkamisesta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jotakin hyviä päätöksiä siellä Brysselissäkin joskus saadaan aikaan, kuten tämä kellojen siirtelyn lopettaminen. Minä muuten veikkaan, että se ei vaikuta päivän pituuteen sitä eikä tätä sillä maa pyörii edelleen samaa tahtia siirtelimmepä me niitä viisarita elikkä emme. Meillähän ei ole lämpömittareissakaan erikseen kesä- ja talviasteikkoa ja tuskinpa se lämpötiloihin vaikuttaisi, vaikka sellainen otettaisiin käyttöön.

Saammepa nähdä, rohkaistuvatko mepit seuraavaksi käymään kiinni muutamaa pykälään kovempaan haasteeseen eli tuohon parlamentin harjoittamaan Brysselin ja Strasbourgin väliseen reissaamiseen.

Toimituksen poiminnat