Tuomo Liljenbäck Ilmasto. Tiede. Vapaus.

Ilmastonmuutos muuttaa kaiken

Ilmastonmuutoksesta ei saa enää olla hiljaa. Siitä täytyy puhua päivittäin ja kaikissa yhteyksissä, sillä se muuttaa aivan kaiken elämässämme. Ilmastotutkijoiden johtopäätös on karu ja heidän täytyy läväyttää tieteen huolestuttavat tosiasiat meille riittävän kirkkaasti päin naamaa.

Erityisesti poliitikkojen on sisäistettävä totuus, ja toteutettava korjaavat toimenpiteet. On liian helppoa piiloutua käsittämättömien lukujen tai hienonkuuloisten hopealuotiratkaisuiden taakse. Gigatonnien päästökaupasta tai tulevaisuuden puhtaista teknologioista on helppo puhua, mutta kun ymmärtää mittaluokat ja konkretian vaikeuden ymmärtää, että mitään helppoja ratkaisuja ei ole.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ilmaista, mutta sen sivuuttaminen vasta kalliiksi tuleekin. Toki sen torjunnassa joudutaan kyllä kehittämään teknologiaa, josta voi olla meille paljonkin iloa, mutta ellemme yhteiskuntana muutu, kaikki se kehitys on turhaa. Mitä nopeammin me muutamme toimintaamme koko yhteiskunnan kattavasti, sitä vähemmän joudumme kärsimään maailmanlaajuisesti, ja sitä todennäköisemmin sivilisaatiot pysyvät pystyssä. Tämä asia täytyy saada taottua ihmiskunnan tietoisuuteen.

 

Hiilidioksidi, politiikka ja minä

Hiilidioksidipitoisuuden referenssinä käytetään lukemaa ennen esiteollista aikaa, ennen 1800-lukua. Silloin ilmakehässä oli 280 miljoonasosaa hiilidioksidia (280 ppm). Kun synnyin toukokuussa 1981, lukema oli 341 ppm. Huhtikuussa 2009 liityin Tieteen ja teknologian vihreiden jäseneksi, jolloin lukema oli 388 ppm. 410 ppm pitoisuus ylittynee tänä vuonna. Se on 130 ppm enemmän kuin ennen esiteollisesta aikaa, 69 ppm enemmän kuin syntyessäni. Pitoisuuden kasvu ei vain jatku, vaan se myös kiihtyy.

Mitään uutta tässä ei pitäisi olla. Kasvihuoneilmiö on tunnettu viimeistään 1800-luvun lopulta lähtien. Ilmiön vakavuus alkoi hahmottua viimeistään 1960-luvun lopulla. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC perustettiin 1988. Maanantaina 8.10.2018 se julkaisi erikoisraportin ”Global Warming of 1.5 °C”, jonka myötä ihmiskunta alkoi ehkä ensi kertaa ymmärtää ilmastonmuutoksen vakavuuden. Tai ainakin toivon niin. Suomessa aihe on ollut kohtuullisen hyvin esillä mediassa. Ilmastovaaleihinkin ollaan heräilty, mutta näin ei valitettavasti ole kaikkialla.

IPPC:n raportin poliitikoille tarkoitetun yhteenvedon tulisi olla pakollista lukemista kaikille päättäjille, mutta miksei muillekin. Se tuo ansiokkaan armottomasti ilmi sen, miten massiivisia haasteemme ovat. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 sovittiin, että lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen.

Jos löisimme kaikki jarrut juuri nyt täysillä päälle, niin että päästöt ovat nollassa kymmenen vuoden kuluttua, emme ehkä ylittäisi 1,5 asteen rajaa. Käytännössä kukaan ei ole lyömässä jarruja päälle, joten menemme yli. Todellisuudessa ilmastomme tulee lämpenemään paljon enemmän. Tämä ei tarkoita, että kaikki toivo pitäisi heittää. Asteen kymmenyksilläkin on kuitenkin valtavasti merkitystä. Tiedämme jo nyt, että jo kahden asteen lämpeneminen on merkittävästi haitallisempaa kuin puolentoista.

Emme siis pääse ihannetilaan, mutta voimme vaikuttaa todella ratkaisevasti siihen, kuinka kurja se tila on, johon päädymme. Joka tapauksessa ekosysteemit niin maalla kuin merissä kärsivät, erityisesti hyönteislajeja katoaa paljon, sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat ja kuivuus lisääntyvät alueellisesti vaihdellen, ruoka- ja vesivarmuus heikkenee, ihmisiä joutuu ilmastopakolaisiksi. Eri haittavaikutukset voimistavat toisiaan kurittaen erityisesti köyhimpiä valtioita, mutta taloudelliset tappiot ovat valtavat maailmanlaajuisesti, puhumattakaan inhimillisestä tuskasta.

Jotakin sentään tapahtuu. Katowicen ilmastoneuvotteluissa Puolassa joulukuussa 2018 sovittiin velvoitteista raportointiin ja seurantaan. Lisäksi maiden on päivitettävä päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäinen globaali tarkastelu päästövähennysten riittämisestä tehdään vuonna 2023.

Massiivinen muutos kohtaa tietenkin massiivista muutosvastarintaa. IPCC:n raportti tarjoaa valtavan hienon esityksen ilmastonmuutoksen todellisuudesta haasteineen lukujen kera. Valitettavasti se tarjoaa se nähtävästi myös harhaanjohtavia pakokeinoja niille poliitikoille, jotka haluavat tulla harhaanjohdetuiksi. Nostan näistä esiin kaksi pahinta: hiilidioksidin talteenottoteknologioihin hirttäytyminen ja ydinvoiman väheksyminen.

 

CCS, lupauksia vailla totuuspohjaa?

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointiteknologia (CCS) nostetaan IPCC:n raportissa valtavaan rooliin, vaikka sen soveltuvuudesta laajamittaiseen käyttöön ei ole läheskään riittävästi näyttöjä. On arvioitu, että CO2:n poistaminen suoraan ilmakehästä maksaa nykyisin 600 dollaria per tonni (direct air capture, DAC), ja voisi tulevaisuudessa laskea alle 100 dollariin. Maailmalaajuiset vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin noin 35,5 gigatonnia, eli koko tuon määrän poistaminen maksaisi sitten joskus tulevaisuudessa 3550 miljardia dollaria, mikä on noin tuplat koko maailman vuotuisista sotilasmenoista (1747 miljardia dollaria vuonna 2017).

Teollisuuden optimistisen arvion mukaan lähitulevaisuudessa CCS suoraan voimalaitoksista voisi maksaa 35 € / tonni. Kaikki päästöt eivät toki synny suoraan voimalaitoksista, mutta jos nyt oletetaan, että tähän hintaan saataisiin talteen kaikki ihmisen tuottama CO2, olisi summa 1430 miljardia dollaria, eli liki nykyiset maailman sotilasmenot vuodessa. Pelkästään näiden lukujen valossa on selvää, etteivät kyseiset tekniikat yksin ole läheskään niin merkittävä ilmastonmuutoksen hillitsijä kuin IPCC esittää. Puhumattakaan siitä, kuinka haastavaa tällainen teknologia olisi skaalata riittäviin mittasuhteisiin maankäytön ja kaivannaisten kannalta.

Hiilensitomisteknologia kehittyy aivan varmasti, ja siihen täytyy panostaa. Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta helpointa keinoa, joka on aivan silmiemme edessä: meidän täytyy vahvistaa luonnon omaa kykyä sitoa hiiltä metsiin ja maaperään. Puita hakkaamalla emme nopeuta metsien hiilensidontaa kuin vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua, ja tällöinkin puu tulee jättää polttamatta, ja luonnon monimuotoisuutta on varjeltava. Myös maatalouden käytäntöjä tulee muuttaa hiilinielujen kasvattamiseksi.

 

Ydinvoima: väheksytty vaihtoehto

Toisaalta on myös olemassa pitkään käytössä ollut tapa tuottaa runsaasti energiaa pienellä pinta-alalla. Toimiva vähäpäästöinen ydinvoima ohitetaan raportin yhteenvedossa lähes kokonaan, vaikka raportin taulukoissa esitettyjen lukujen perusteella sen määrää energiantuotannossa tulisi lisätä merkittävästi, mikäli haluamme rajoittaa hiilidioksidipäästöjä riittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Meillä ei ole varaa olla nirsoja keinojen suhteen, vaikka poliittisesti ydinvoima ei valitettavasti ole helppo kysymys. Ydinvoima ei meitä yksin ehdi enää pelastaa, mutta sen osuutta maailmalla täytyy silti lisätä nykyisestä, eikä siitä ainakaan kannata hankkiutua eroon ennen aikoja. Erityisen tärkeä ratkaisu ydinvoima voi olla kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämpöä on tällä hetkellä hyvin vaikeaa tuottaa vähäpäästöisesti. Siinä ydinvoimasta saattaa olla apua pienten modulaaristen reaktoreiden muodossa.

 

Mitä on tehtävä?

Tieto lisää tuskaa, ja vaikka asian tiedostaisimmekin, ihmisten on vaikea muuttaa käyttäytymistään. Mutta olisiko päästövähennyksiin tähtäävä maailma välttämättä ankeampi, laskisiko elintaso? Terveytemme ja hyvinvointimme tuskin kärsisi, jos kuluttaisimme vähemmän materiaa, ja kun elämässä olisi enemmän sisältöä. Jos kohdennamme kulutuksemme kestävämmin ja haemme vaihtoehtoisia tapoja nauttia elämästä, voisimme parhaassa tapauksessa päästä niiden asioiden äärelle, joista aidosti, pitkäjänteisesti nautimme. Pahimmillaan nykyinen elämäntapamme ja ympäröivä yhteiskunta lisää masennusta, ja vähintäänkin se stressaa monia.

Entä millä teknisillä toimenpiteillä pääsemme kohti päästövähennyksiä? Pureudun asiaan tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissa. Lyhyesti: meidän täytyy toteuttaa kaikkialla kaikki mahdolliset järkevät toimenpiteet, joilla saamme vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Lentovero, liikenteen sähköistäminen, joukkoliikenteeseen panostaminen, energiankulutuksen pienentäminen, vähäpäästöiseen energiantuotantoon siirtyminen... Yksikään teknologia ei meitä pelasta, mutta niitä kaikkia tullaan tarvitsemaan.

Emme voi sanoa, että eihän tuolla toimenpiteellä ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, tai että Suomen päästöt ovat vain pieni osa koko maailman päästöistä. Kaikki päästövähennykset tulee toteuttaa. Ei ole olemassa yhtä kaiken korjaavaa taikatemppua. Koko järjestelmä täytyy muuttaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on todellisuutta, ja jos se muutos toisaan on uhkaamassa meidän tallustelua tällä pallolla, niin puhuminen siitä pitäisi lopettaa heti. Puhumisen sijaan olisi ryhdyttävä tekoihin, ja ne teot olisi tehtävä ehdottomasti siellä missä niitä "kasvihuonekaasuja" tuotetaan eniten. Syyllistämällä niitä tahoja, eli tarkoitan tavallisia kuluttajia täällä Suomen maassa, jotka eivät asialle mitään voi saavutetaan toki jotain silläkin, eli ihmisiä lakkaa kiinnostamasta koko asia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Surkeaa moraalia. Toisekseen suomalainen tuottaa kasvihuonepäästöjä enemmän kuin kiinalainen keskimäärin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kiinalaisten co2 hiilijalanjälki on aivan muiden teollisuusvaltioiden luokkaa. 7,5 tn per kärsä. Eu keskiarvossa. Suomalaisten päästöt ovat hieman korkeammat 10tn ja sille lienee lämmittämisen tarve selityksenä.
Suomi on yksi harvoja maita, jotka päästöjä ovat vähentäneet. Käytänössä nämä vähennykset ovat olleet hyödyttömiä, koska muut nostavat niitä paljon. Oliko kiinan päästö lisäys muistaakseni 4,7%. Ihan aiheellisesti voidaan näissä oloissa sanoa, että suomen päästöillä tai päästöjen vähentämisellä ei ole mitään merkitystä. Jos teemme joukko itsemurhan ja teemme maasta resevaatin, niin kuukauden päästä maailman väestön kasvu on jo korvannut meidät. Parissa viikossa päästötkin ovat menneet menojaan.

Kuinka luotettavia yleensä ovat noiden maiden raportit päästöistään? Ei niillä vaikuta kauheasti olevan halua asiaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Jopa kolmannes Kiinan päästöistä syntyy sellaisista tuotteista, jotka päätyvät länsimaiden käyttöön.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #15

Pitääkö suomen vientiteollisuuden osalta vastuun olla ostajalla vai suomella? Ongelma on kohdaltamme ratkottu, jos vastuu jää ostajalle. Lämmityksen jälkeen teollisuus oli muistaakseni suurin päästäjä. Mutta sinähän sen muistat ulkoa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Surkeaa moraalia. Toisekseen suomalainen tuottaa kasvihuonepäästöjä enemmän kuin kiinalainen keskimäärin."

No mutta kun sillä ei yksinkertaisesti ole kokonaisuuden kannalta vähääkään merkitystä mikä se tonnia/persoona tällaisen kääpiövaltion (pääluvun mukaan) kohdalla on. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että vain ja ainoastaan se kokonaisuus päästöjen osalta ratkaisee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Moraalitonta vspaamatkustamista.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #12

Olemme lähtötelineissä, koska ilmastonmuutoksen on ajateltu tapahtuvan jossakin muualla, ehkä Afrikassa. Osa muutoksista vaikuttaa paikallisesti, osa on globaaleja, kuten merenpinnan kohoaminen. Luonnon muutokset kuitenkin heijastuvat laajasti yhteiskuntiin esimerkiksi pakolaisuutena, jota paraikaa Turun yliopiston maantieteen laitoksella tutkitaan. Vaikka ilmastonmuutos juuri Turun kohdalla ei meitä huolettaisi, globaali muutos näkyy vääjäämättä myös Aurajoen varrella.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Ihmisen osuudesta ei ole epäilystäkään. Päästöt täytyy nollata aivan kaikkialla. Suomella ei ole mitään etuoikeutta olla korjaamatta tilannetta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei toivoa kannata menettää. Jos kukaan ei tee yhtään mitään muutosta mihinkään, Suomen päästöt pienenevät selvästi. Se johtuu siitä, että noinkin pieni nousu keskilämpötilassa vähentäisi lämmitystarvetta 1000 pinnaa, eli käytännössä pienentää lämmitysenergian kulutusta 20-25%. Samalla metsien ja soiden kasvu nopeutuu, mikä sitoo hiilidioksidia entistä enemmän.

Yhtä suuren päästövähennyksen aikaansaaminen tekemällä jotain onkin jo hiukan vaikeampaa ja kalliimpaa. Kyllä sekin silti onnistuu, jos tarvitaan. Silloin pitää vain määritellä päästetylle ja sidotulle hiilidioksiditonnille hinta ja käydä kauppaa sen verran, että haluttu tavoite saavutetaan. Silloin vähennys toteutuu mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kaikkien Suomen päästöjen poistamisen hintalappu on tällä hetkellä hiukan alle miljardin. Se hoituisi pelkästään liikennepolttoaineen arvonlisäveron tuotolla. Tai pelkällä autoveron tuotolla. Ei niitä päästöjä tietenkään poisteta, mutta teoriassa tuo on mahdollista tehdä vaikka tänään. Toinen vaihtoehto on huseerata aiheen tiimoilla seuraavat 50 vuotta kymmenien miljardien budjetilla, mitä itse pidän paljon todennäköisempänä vaihtoehtona.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Toivoa ei todellakaan kannata menettää. Suomessa keskilämpötila on noussut globaalia keskilämpötilaa enemmän (https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-m...). Myöskään hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ei tarkoita suoraan kasvien kasvun paranemista luonnossa (https://www.scientificamerican.com/article/ask-the...).
Oikein kohdennettu tekeminen toimii taatusti paremmin kuin se, ettei mitään muuteta. Ja valitettavasti silloinkin hintalappu on enemmän kuin miljardi. Jos se niin helppoa olisi, olisi asia jo korjattu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sekä lämpeneminen, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu tarkoittavat käytännössä suoraan puiden nopeampaa kasvua Suomessa. Osa hyödyistä on jo realisoitunut varsinkin Lapissa, jossa pienikin parannus muuttaa alueen metsänrajasta hyvän kasvun metsäksi.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutuk...

Silloin jos on jo valmiiksi tarpeeksi lämmintä, lisälämmöstä on haittaa. Suomalaisten puiden kasvu alkaa hidastua muistaakseni jossain 25-27 asteen tienoilla. Hiilidioksidista taas ei ole haittaa järkevinä pitoisuuksina ja sitä käytetäänkin yleisesti kasvun parantajana kasvihuoneissa.

Mitä taas oikein kohdennettuun tekemiseen tulee niin päivän markkinahinta hiilidioksiditonnin vähentämiselle on noin 20 euroa. Suomen 50 miljoonaa tonnia häviää 1000 miljoonalla eurolla, eli miljardilla. Lentoliikenne on hyvittänyt päästöjään alhaisimmillaan 9 sentin tonnihinnalla. Jos tuon hoitaa sata kertaa paremmin ja hieman uskottavammin, päästään 9 euroon, eli hintalappu olisi 450 miljoonaa.

Tehtävänannon mukaan ongelmana tosin oli maapallon liian korkea lämpötila. Silloin ratkaisuvaihtoehtoina pitää tutkia kaikki keinot, jotka alentavat maapallon lämpötilaa. Lämpötilan säätely ilman hiilidioksipitoisuutta muuttelemalla on suhteellisen tehoton keino.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #71

"Silloin jos on jo valmiiksi tarpeeksi lämmintä, lisälämmöstä on haittaa."

Ja näinhän on. On valmiiksi lämmintä ollut jääkauden loppumisesta saakka kun se jääkausi on se normaali lämpötila.

Lämpökaudelta kuumempaan siirtyminen ajaa ekosysteemit lujille jotka ovat entuudestaan ahtaalla kun ihminen on tuhonnut eri tavoin kaikkea.

Siksi sitä viime kesänä esimerkiksi kuoli valtavia määriä simpukoita ja jossain oli kaloja kuollut valtavasti, täällä oli niin kuivaa että maaeläimiä kuoli kuivuuteen. Veimme pihoille vesiastioita että jos vaikka jotkut siilit ja oravat säilyisi.

Toisin sanoen kun keskilämpö nousee niin tulee sitten joku vähän pidempi tai kovempi helle ja tappaa joltain alueelta eliöitä niin paljon että lajeja tuhoutuu sukupuuttoon.

Jostain syystä hölmösti ajattelet vain suomea vaikka pitäisi tarkastella koko maailmaa. Nythän se lämpeneminen tarkoittaa sitä, että jostain afrikasta tulee miljoonia tänne, että riittääkö se vähän parempi puiden kasvu ruokkimaan suomessa miljoonia ihmisiä lisää?

"Tehtävänannon mukaan ongelmana tosin oli maapallon liian korkea lämpötila."

Ei. Maapallon lämpötila on kuin järvi jonka pinta noussut äärimmilleen ja on sillä rajoilla että ei tulvi ja tuhoa peltoja että joudutaan olemaan nälässä ja syömään toisiamme tai kaataa metsät pettuleipää varten. Se vaan tapahtuu globaalissa mittakaavassa. Kyse ei ole pelkästä suomesta.

Toisin sanoen pitäisi estää maapallon lämpeneminen.

Viilentäminen toki tiedetään, että ampuu vain kaikki ydinohjukset hiekkaisiin paikkoihin niin kyllä se hetkellisesti viilenee mutta pitäisi sitten rakentaa heti äkkiä lisää ydinpommeja paljon että voidaan taas pöllyttää.

Jotain sontaa ilmakehään voidaan myös tunkea mutta ei välttämättä tiedetä kuinka paljon voi suihkuttaa jollain tavalla ja mitä vaikutuksia sillä on.

Ja sekään ei poista sitä sitä ongelmaa, että fossiiliset polttoaineet on rajallinen resurssi että entäs sitten kun ne loppuu kohta?

Siksi halutaan hallittua alasajoa fossiilisille.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Pitäis olla aika helppo homma. "Tehdään" vain uudestaan se mitä tehtiin tossa ~40 luvulla kun ilmasto lähti viilenemään siitäkin huolimatta että co2 päästöt kuitenkin lisääntyi viilenemisen aikana. Tai sitten voi vaan todeta että ilmasto tekee mitä lystää on se co2 pitoisuus mitä tahansa.
Osaisko tämä blogisti selventää että mikä osa ilmastosta pitää "pysäyttää" ja vakioida?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jakelet harhaista tietoa.

... mid-century cooling appears to have been largely due to a high concentration of sulphate aerosols in the atmosphere, emitted by industrial activities and volcanic eruptions. Sulphate aerosols have a cooling effect on the climate because they scatter light from the Sun, reflecting its energy back out into space.

The rise in sulphate aerosols was largely due to the increase in industrial activities at the end of the second world war. In addition, the large eruption of Mount Agung in 1963 produced aerosols which cooled the lower atmosphere...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

CO2 lämmittää, joskin se on hidasta ja tapahtuu viiveellä. Ilman pienhiukkaset sitten viilentää.

Eli se viileneminen tuli aika suoraan siitä, että 40-60 -luvuilla oli hieman enemmän tulivuorenpurkauksia (itseasiassa silloin syntyi kokonaan uusi tulivuorikin yhtäjaksoisella purkauksella) ja sitten toki ne 1600 ydinräjähdettä.

Toki jos halutaan pikaviilennys niin tähdätään kaikki ydinasevarastot mahdollisimman hiekkaisiin paikkoihin että maksimoidaan ilmakehään nouseva pölyn määrä niin kyllä se helposti viilentää. Toinen tapa on että sotketaan ilmakehään jotain mikä saa sinne pilvipeittoa.

Teknisiä menetelmiä toki on, katsos kun ihmiskunta voi vaikuttaa planeetaan lämpötilaan.

"Osaisko tämä blogisti selventää että mikä osa ilmastosta pitää "pysäyttää" ja vakioida?"

Ilmastoa ei tarvitse vakioida vaan pitää huolehtia siitä, että ei mene lämpimästä kuumaksi, sellaiseksi mihin eliöstö ei ole sopeutunut ja ei sitten tule suomeen kaikenlaisia ötököitä, malariaa, outoja kasveja ja 50 miljoonaa mustaihoista afrikasta kun meillä on optimaallisemmat ilmastovyöhykkeet.

Käytännössä meillä ei ole mitään hätää niin kauan kun jäätiköiden pinta-ala kasvaa tai pysyy samana.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Hiilidioksidimäärän nouseminen ei aina korreloi suoraan ilmakehän lämpötilaan tietyllä ajan hetkellä, koska vaikuttavia tekijöitä on useita, ja lämpöä sitoutuu myös meriin. Tärkeää on tarkastella kokoiskuvaa. Keskilämpötila on kuitenkin se, minkä nousu täytyy pysäyttää, ja se tapahtuu pysäyttämällä hiilidioksidin vapauttaminen ilmakehään.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Pariisin ilmastokokouksessa v. 2015 päätettiin ja Katowicen kokouksessa v. 2017 vahvistettiin, että maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat Kiina, Intia, Venäjä ja periaatteessa koko Aasian ja Afrikan kehittyvät maat saavat lisätä päästöjään vuoteen 2030 saakka. Siitä ei sovittu mitä vuoden 2030 jälkeen tapahtuu.

Tuskin kokoukset ehti päättyä, kun ministeri Tiilikaisen ilmoitti, että Suomi on päästöjen vähennyksissä eturintamassa ja esimerkkinä muulle maailmalle ja ylittää ilmastokokouksien vaatimukset. Tämä tarkoittaa kansalaisten kurjistamista. Ihmisten pitäisi vaihtaa autonsa kalliisiin sähköautoihin, lihan syönti pitäisi lopettaa, tulee uusia veroja ja pitäisi tehdä sitä ja tätä ja sellaisia asioita, jotka koskettavat eniten vähätuloisia kansalaisia.

Kun muut maat pyrkivät pitämään oman maansa puolia ympäristökokouksien päätöksien tuomista valtavista lisäkustannuksista, tekee Suomi päinvastoin ja köyhdyttää itsensä, vaikka Suomen tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät vaikuta ilmastonmuutoksen torjuntaan yhtään mitään.

Suomen vuotuiset päästöt ovat noin 45 miljoonaa tonnia ja ne ovat vähentyneet 5 %:n vuosivauhdilla. Kun huomioidaan, että Suomen metsien hiilinielut adsorboivat vuosittain 110 miljoonaa tonnia ilmakehän päästöjä, ovat Suomen päästöt 50-60 miljoonaa tonnia negatiiviset.

Yksinomaan Intian päästöt ovat 2 500 miljoonaa tonnia ja ne kasvavat 6 %:n vuosivauhdilla. Kiinan päästöt ovat vielä suuremmat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi Kiinassa on todettu olevan ainakin 20 % tilastoimattomia päästöjä, joka sekin on monin verroin Suomen kokonaispäästöihin verrattuna.

Jos ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on kiinni globaalien päästöjen vähennyksistä, on se taistelu hävitty jo ajat sitten. Nyt poliitikkomme hurskastelevat ja pyörivät joidenkin ideologisten ja täysin marginaalisten asioiden ympärillä, mutta varsinaista ratkaisua ei edes yritetä löytää.

Jos ihmiskunta haluaa todella puuttua ratkaisevasti päästöjensä vähentämiseen, merkitsee se tuntuvaa elintason ja hyvinvoinnin laskua. Koko markkinatalouden perusteet tulisi muuttaa. Kulutuskeskeinen yhteiskunta pitäisi romuttaa. Kaikki kasvuun perustuvat laskelmat ja valtioiden budjetit, joilla yhteiskunnan palveluita ylläpidetään, menisivät romukoppaan.

Nythän kaikki ja koko yhteiskunnan pyörittäminen perustuu kasvuun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Jokainen sukupolvi haluaa enemmän kuin edellinen. Jokainen sukupolvi matkustaa ja kuluttaa enemmän kuin vanhempansa. Tavaraa valmistetaan ja ostetaan joka vuosi enemmän ja enemmän. Kuka tällaisen kehityksen pysäyttää? Ei yksikään demokratia.

Ihmiskunnan pitäisi elää Pentti Linkolan oppien mukaan, mutta Linkolan opit eivät ole kelvanneet edes vihreille. Muutenkin vihreät ovat koko asiassa eniten hurskastelleet eivätkä näe metsää puilta. Vihreiden uhkakuvat aiheuttavat vain tavallisille ihmisille ahdistusta ja pelkoa, vaikka heidän tekemisensä kaikkein vähiten asioihin vaikuttavat.

Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, jotta mahdollisen ilmastonmuutokset negatiiviset asiat voitaisiin kohdata ja hoitaa ja keskittyä hyötymään teknisesti ja taloudellisesti ilmastonmuutoksen positiivisista vaikutuksista. Kaikki muu puuhastelu on kosmetiikkaa, joka maksaa paljon eikä vaikuta mihinkään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Epämoraalista vastuun välttämistä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Lauri Gröhn. Minä elän vihreämmin kuin kukaan vihreä. Kompostoin ja kierrätän. Kalat haen paikallisesta järvestä. Talvikalastusta harrastan Pentti Linkolan tapaan verkoilla jään alta. Hevosta en ole vielä hankkinut, mutta harkinnassa on. Luomulihaa metsästä pakasteet täyteen. Joka syksy olen hirven jos toisenkin poksauttanut. Hirven luista keitän omat lihaliemet ja kalojen ruodoista ja päänupeista omat kalaliemet ja maku on monin verroin parempaa kuin kaupan liha-ja kalaliemi-suolapaukut. Lintuja en metsästä, kun niitä on niin vähän. Muutaman jäniksen silloin tällöin (Syövät pirut muuten porkkanoiden varret). Mustikat, hillat ja puolukat joka syksy metsästä itse noukin. Karpalotkin, vaikka ovat itaria poimia. Ja 100 kg sieniä joka kesä kuivatan; maistuvat hyvin vielä talvellakin. Omasta metsästä haen polttopuut. Omasta kasvimaasta perunat ja kaikki muut juurekset ja monet salaatit. En ole vegaani, mutta salaateista tykkään. Kokeilin tomaattejakin, mutta vihreiksi jäivät ennen kuin pakkaset tulivat. Paistettuna maistuivat kuitenkin. Ja tietenkin oma mansikkamaa pitää miehellä olla. Mutta vihreitä en äänestä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Lukisit mitä kirjoitat:

”Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, jotta mahdollisen ilmastonmuutokset negatiiviset asiat voitaisiin kohdata ja hoitaa ja keskittyä hyötymään teknisesti ja taloudellisesti ilmastonmuutoksen positiivisista vaikutuksista. Kaikki muu puuhastelu on kosmetiikkaa, joka maksaa paljon eikä vaikuta mihinkään.”

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #13

Olen vakuuttunut, että asia juuri niin kuin kirjoitin. Se, mitä me suomalaiset muka yritämme tehdä, on täysin amatöörien puuhastelua ideologisella tasolla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Oletko Jaakko sitä mieltä, että moraali on amatöörien puuhaa?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #20

Moraali on sitä, että uskaltaa sanoa totuuden ja töksäyttää haihattelijat maan tasalle utopioistaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #18

Jos me korkeasti koulutetut suomalaiset päätetään kehittää uusiutuvaa energiaa tai parantaa hyötysuhdetta teknologiassa ja saadaan siitä lisää vientiä jolla voidaan saada maailmaa parannettua, niin miten tämä on ideologisella tasolla puuhastelua?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Epämoraalista vastuun välttämistä."

Tämä nyt ei ollut kai osoitettu suoraan minulle mutta kysyn silti tällaiselta moraalin vartijalta, että kuinka usein on tullut matkustettua lentokoneella, ja tuleeko useinkin hoidettua kauppareissut polkupyörällä entä millä tavoin lämmitys hoituu?

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Ilmastonmuutoksen hillintä tulee maksamaan todella paljon enemmän kuin toimettomuus. Jos kaikki ajattelisivat, että hoitakoot muut osuutensa ensin, niin kukaan ei koskaan tekisi mitään. Kestävä talouskasvu ei ole mahdotonta, koska kysymys on lisäarvosta, jota voi saada muutenkin kuin uusiutumattomia luonnonvaroja kuluttamalla. Ja mitä tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan ja köyhyyteen, kannattaa lukea Kaisan mainio kirjoitus: http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2695...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No huh, vähän raskas juttu, mutta olipa paljon asiaa! Menee jakoon.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Ilmastonmuutos ei ole kevyt homma! ;)

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Hyvä avaus monimutkaiseen aiheeseen. Vaikutusten moninaisuus ja ongelman rakenteellinen syvyys avautuivat hyvin.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Kiitos! Tämä ei ole todellakaan yksioikoinen asia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ilmastonmuutoksessa semmoinen jännä homma, että prosessi on ihmiselämän kannalta hidas, mutta planeetan kannalta äärimmäisen nopea.

Tiedän, että minun elämääni ilmastonmuutos tuskin koskee millään tavalla ja kuolen ennen kuin se ehtii täällä vaikuttaa.

Ja ihmiset kun ovat ahneita niin pidän todennäköisenä, että ihmiskunta valitsee itsetuhoisen reitin, polttelee hiiltä peukalo persiissä ja panikoi sitten kun on jo liian myöhäistä.

Siksi minusta Suomen kannattaisi ensisijaisesti keskittyä omavaraisuuteen energian- ja ruoan suhteen, että pysytään mahdollisimman pitkään irti konflikteista joita väistämättä tulee. Kannatan myös puolustusbudjetin nostoa.

Tämä vaan sattuu samalla vähentämään sitä CO2 päästöä kun niin paljon energiasta tuotetaan tuomalla öljyä, maakaasua ja hiiltä tänne.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Olet oikeassa, nopeus on kovin suhteellista.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tehokkainta olisi globaali yhteispeli, mutta toki siinä rinnalla voi ja pitääkin kehittää omia ratkaisuja. Konflikteihin ei myöskään kannata tietoisesti hakeutua, mutta nähdäkseni Suomen pitäisi käyttää osaamistaan niiden ehkäisyssä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

"Tieto lisää tuskaa", jep yhtä kusetusta on Vihreät ja Hallitustenvälinen ilmastopaneeli ja heidän tutkijat, joidenka palkka tulee anekaupasta. Kukapa se ei pitäisi duunistaan ja eduistaan kiinni?.

Ilmasto ja maailman busines on niin ristiriidassa keskenään ettei kyse ole "torjunnasta". Jos ilmastolle olisi pitänyt tehdä jotain, se oltaisiin jo tehty aikoja sitten. Kyseessä on ihmiskunnan suurin puhallus ja vale.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

The Dunning-Kruger Effect means that the dumber you are, the more confident you are that you’re not actually dumb.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Moni on suhtautunut ilmastonmuutokseen vähättelevästi, joku on jopa kieltänyt ajatuksen ihmisen aiheuttamasta ilmatonmuutokssta. Harvalukuiset kieltäjät ovat aiheuttaneet epäilyksiä poliitikkojen keskuudessa, ja tärkeät päätökset ovat jääneet tekemättä. Kieltäjien ääni on todisteiden kerääntyessä vähitellen vaimentunut. Ja tärkeä pointti kieltäjille: jos huomisn tieto puhuisi sen puolesta, että ilmaston lämpeneminen ei olekaan ihmisperäistä (teoriassa sekin on mahdollista), ilmastonmuutoksen hillintätoimissa ei silti olisi mitään vikaa. Ne ovat planeetan hyvinvoinnin kannalta hyödyllisiä siinäkin tapauksessa.

Ilmastonmuutoksen kieltäjät kuvittelevat kai olevansa jonkinlainen hiljainen enemmistö. He eivät kuitenkaan ole enemmistö eivätkä edes hiljaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Huolestuttavasti joku alkukantainen aavikkouskonto voi tuossakin sotkea ihmisten ajattelua jotenkin niin että "Ei ilmastonmuutosta ole, ei ainakaan ihmisten tekemänä. Mutta jos ilmastonmuutosta on niin se johtuu homoavioliitoista koska raamattu."

En ole varma onko tärkeämpää kitkeä nopeammin uskonnollinen sekopäisyys vai ajaa fossiilisten käyttö vähemmälle kun ensiksimainittu voi aiheuttaa sitä ulosteen osumista ropeliin tuhoisalla tavalla tai estää tekemästä oikeita asioita.

Nyt asiat ovat kuitenkin alkukantaisten uskomusten osalta historiallisesti aika hyvällä tasolla, että Suomessa on historiallisen paljon täysipäisiä sekä maallistuneita ihmisiä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #43

Luojan kiitos sillä mitä kristillisdemokraatit ajattelevat ei ole mitään väliä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jos ilmastolle olisi pitänyt tehdä jotain, se oltaisiin jo tehty aikoja sitten."

Kerrataanpa faktat:

1800-luvun tutkijat ymmärsi ilmakehän vaikutuksen että se pitää lämpöä sisällään.

1900-luvun alussa tälle keksittiin nimi "kasvihuoneilmiö" ja tiedostettiin, että ihminen vaikuttaa siihen polttamalla fossiilisia. Silloin sitä ei pidetty ongelmana kun katovuosia oli vasta muutama kymmenen vuotta takaperin, ei ymmärretty biologiaa kun Darwinin teoskin suhteellisen uusi, ihmisiä oli paljon vähemmän ja fossiilisia käytettiin murto-osa siitä mitä nyt.

Ja tottahan tuo, että jos me käytettäisiin fossiilisia saman verran kuin 1900-luvun alussa, ongelmaa tuskin olisi.

1960-luvulla alkoi ns. vihreä vallankumous ja ihmiskunta rakensi ruokahuoltonsa riippuvaiseksi maasta louhittaville tai porailtaville hyödykkeille. Väestönkasvu kiihtyi entisestiään.

1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa tiedostettiin että kasvihuoneilmiö tulee aiheuttamaan selvästi ongelmaa että energiahuoltoa ei saisi tehdä fossiilisten varaan.

1973 tuli öljykriisi ja silloin tuli yleiseen tietoon, että on vähän ongelmaa näissä fossiilisissa.

Sen sijaan että olisi alettu johdonmukaisesti rakentamaan infrastruktuuria uusiutuvien varaan, ihmiskunta päätti haaskata rajallisia resursseja ilmastosta välittämättä.

Itseasiass sitä sen jälkeen on sodittu useita kertoja öljyn takia.

"Kyseessä on ihmiskunnan suurin puhallus ja vale."

Kerro millä tavalla ne 1800-luvun tutkijat tästä "valeesta" ovat hyötyneet? Tai 1900-luvun alun?

George Miller nyt tainnut hyötyä tästä mutta tosiasioiden kertominen ei ole mikään vale.

Sekään ei ole mikään vale, että ihmiskunta on oikeastaan aika tyhmä laji: http://1.bp.blogspot.com/-sSxThL7UV_8/U6hvuOqkw2I/...

Ihmiset ennemmin tuhoaa maailman ahneuttaan kuin tekisivät oikeita asioita.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Tuossa face kaveri kertoo esittäneensä reilu viikko sitten Helsingin kaupunkinvaltuuston seminaarissa kysymyksen: Kuinka paljon päästöt lisääntyvät siirryttäessä biomassaan verrattuna kivihiileen?.

Helsingin energialta kysyessään vastaus oli jossa todettiin biomassan ”piipun pään” päästöjen kasvavan kivihiileen verrattuna.

Mutta kun ilmastouskovaisten kansainvälisten sopimuksien mukaan bioenergia on sovittu nollapäästöiseksi, niin se on silloin nollapäästöistä Helsingissä.

Näin meitä viilataan linssiin ja rankasti, koska se ei ole nollapäästöistä.

Perussuomalaisten ponse meni läpi Helsingin valtuustossa ja aiotaan tehdä selvitys "todellisista" päästöistä ja ympäristö vaikutuksista. Siitä on tehty lehdistötiedote ja saa nähdä tässä "uskovaisten" maailmassa, uutisoidaanko siitä koskaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No me elämme nyt jääkauden jälkeistä lämmintäkautta ja tätä kestää yli 100 000 vuotta, mutta välisä on kylmiäkausia ja lämpimiäkauši. Näin on Veiksel jääkausikokemus eli esim 74 000 vuotta sitten tuli kylmää ja sitten taas lämmintä 50 000--60 000 vuotta eKr ja sitten jälleen kylmeni 40 000 vuotta eKr eli näin tulemme elämään, koska mantereet liikkuvat hitaasti ja pallon kulma ja akselin asento, kiertorata hitaasti muuttuvat Luojan universumissa eli Luojan luonto elää muutoksissa ja kaikki tehään kaavalla geeni x ympäristö =tulos ja tämä kaava tehään genetiikan ja ekologian avulla. Hiiliđioksidista saadaan myös happea ultravioletin valon avulla ja nykyisin pystymme kasvattamaan kasveja ledillä ilman aurinkoa. Sensijaan metsiä pitää lisätä ja muovit kerätä pois ja elämäntavoissa pitää tehä syntisen ihmisen Pietarin parannus ja tuotteita täytyy alkaa tekemään eri tavalla.

Kirja Marcus Roselund:Väder som förändrade världen.Siis pitäs tehä syntisen ihmisen parannus. Vihreät ilmeisesti pääsevät hallitukseen kokoomuksen ja demareiden kanssa ja joutuvat tekemään hallitusohjelman kompromisseineen. Näin arvelen käyvän

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Pitää muistaa, että kun hiili co2 oli 280 ppm, niin silloin oli pieniä jääkausia pohjoisella alueella ja myös myöhäisantiikin jääkausi oli 300---600 jKr.Ja pohjoisella alueella ovat jäät sulaneet jo 17 kertaa 2 milj vuoden aikana ja kasvit ja eläimistö muuttuivat . Grönlannissa oli puita ja merisä ui krokotiilejä n 50 milj vuotta sitten ja näistä kertoo Marcus Roselund kirjassaankin. Jäät synty pohjoiselle alueelle joskus 2,4 milj vuotta sitten ja Etelämantereelle 34 milj vuotta sitten .

Kirja Haila---Levins:Ekologian ulottuvuudet

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä mutta lähestymme maapallon tilaa, jota ei ole ollut 500 000 000 vuoteen:

https://skepticalscience.com/heading-for-warmest-c...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ilmastonmuutoksen huijaukset

Ilmastonmuutoksen huijauskampanjat jatkuvat. Suomen Hiihtoliitto teki mainospätkän siitä kuinka hiihtäjä Martti Jylhä matkustaa Rukan kisoihin junalla lentämisen sijaan osallistuakseen ”ilmastotalkoisiin”. Samalla Maailman Hiihtoliitto järjestää huippukokouksensa Thaimaassa, jossa ei ole koskaan ollut lunta eikä maalla ole koskaan ollut kilpahiihtäjiä. Nyt Thaimaahan lennätetään yli 1000 osanottajaa pääasiassa Euroopasta ja eniten Norjasta.

SDP laittoi vaaliohjelmaansa vaatimuksen Suomen siirtymisestä sähköautoihin vuoteen 2030 mennessä. Äly hoi älä jätä! Tuoreiden tutkimusten mukaan sähköauto menettää jo -7 oC pakkasessa melkein puolet akkujen tehoistaan. Mitä tapahtuu kun pakkasta on – 30 oC tai liki – 40 oC? Kunnon pakkastalvena tienvarret tulevat olemaan täynnä hyytyneitä sähköautoja eikä latauspisteitä lähelläkään. Sekin on tutkittu, että sähköautolla täytyy ajaa 60 000 – 70 000 km ennekuin se kompensoi vastaavan bensiinikäyttöisen auton CO2-päästöt. Tämä tarkoittaa usein 10 vuoden auton käyttöikää jolloin koko auto akkuja myöten on vaihdettava ja homma alkaa taas alusta. Ikuinen kierto eikä päästöjen vähennyksiä synny.

Vihreät, tuo Suomen populistisin puolue, vaatii suomalaisten lihansyönnin lopettamista. Tämä aiheuttaisi valtavan ruokapulan ja sen seurauksena ennen näkemättömän kuljetusrallin. Suomen maatalous ei pystyisi tuottamaan kuin murto-osan niistä elintarvikkeista, joilla liharuuat korvattaisiin, jolloin alkaisi valtava rekkaralli Etelä-Euroopan viljapelloilta ja päästöt vuoren varmasti lisääntyisivät.

Suomalaisten matkustamista on vaadittu vähennettäväksi. Tutkimusten mukaan lentomatkustaminen kaksinkertaistuu seuraavan 10-15 vuoden aikana. Vuonna 2017 maailmanlaajuisesti tehtiin yli 4 miljardia lentomatkaa. Suomessa tehtiin vuonna 2017 yhteensä 25 miljoonaan matkaa. Vaikka suomalaiset lopettaisivat lentämisensä kokonaan vaikutus olisi vain 0,5 %.

Presidentti Niinistökin kiinnitti huomionsa ilmastonmuutoksella hurskasteluun. Sveitsin ilmastokokoukseen lensi 1 500 yksityiskonetta tuomaan päättäjiä paikalle päättämään lentämisen vähentämisestä. Katowicen ilmastokokoukseen osallistui yli 30 000 osallistujaa, jotka kaikki suunnilleen tulivat paikalle lentämällä. Yksinomaan Afrikkalaisesta Kamerunista saapui paikalle 427 osallistujaa. Esimerkillistä toimintaa päättäjillä.

Kokonaan kaiken päätöksenteon ulkopuolella on maailman kasvava meriliikenne. Tästä epäkohdasta poliitikkomme eivät ole maininneet sanaakaan. Yksi ainoa iso rahtilaiva aiheuttaa vuodessa CO2-päästöjä yhtä paljon kuin koko Euroopan autokanta. Kun ihmiset vaurastuvat, tavaravirta Aasiasta lisääntyy joka vuosi, ja rahtiliikenne kasvaa koko ajan huimaa vauhtia.

Sitten puuhastellaan jonkun uusiutuvan energian kanssa. Euroopassa on rakennettu uusiutuvaa energiaa 20 vuoden ajan ja sillä voidaan kattaa vain 3,8 % kokonaisenergiasta. Rahaa uusiutuvien rakentamiseen on mennyt 1 100 000 000 000 € (onko se nyt 1,1 triljoonaan €).

Suomeen on rakennettu n. 2000 MW tuulivoimaa, joka rakentaminen on tehnyt muutamista alan toimijoista miljonäärejä (Pekkarisen vävy ja tytär mukaan lukien). Yhtään ainoata grammaa Suomen tuulivoimarakentaminen ei ole kuitenkaan poistanut CO2-päästöjä. Sekin, että samaan aikaan maailmalla rakennetaan 1 200 uutta hiilivoimalaa yhteensä tehoilla 1 400 000 MW tekee koko Suomen tuulivoimarakentamisen täysin absurdiksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Suomen maatalous ei pystyisi tuottamaan kuin murto-osan niistä elintarvikkeista, joilla liharuuat korvattaisiin, jolloin alkaisi valtava rekkaralli Etelä-Euroopan viljapelloilta ja päästöt vuoren varmasti lisääntyisivät."

Kumpi lienee tehokkaampaa maankäyttöä koti-Suomessa:
1. Viljellään pellolla kasviksia jotka ihmiset käyttävät ravinnokseen.
2. Viljellään pellolla kasviksia joilla ruokitaan eläimiä jotka ihmiset käyttävät ravinnokseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Semmoinen juttu että nautojen käyttö liharavintona tullut itseasiassa siitä, että on tarvinnnut vähän työvoimaa. On vain päästetty mansikit ja mustikit metsään laiduntamaan. Ei siis ole tarvinnut käyttää viljelysmaata siihen välttämättä eikä ihmisiä. Siinä mielessä, täyskieltoa lihalle ei tarvitse.

Tietysti ihmisiä kun alkoi olla paljon enemmän niin sitten tarvitsi piikkilankaa rajaamaan alueita ja maankäyttö mennyt tarkemmaksi.

Tiettävästi suomalaiset syövät tuplasti sen verran lihaa mikä olisi terveellistä, että sitä menee oikeasti jo liikaa ja toisaalta ei sitä ennenkään ole päivittäin syöty. Joulun ei tarvitse olla joka päivä.

Siinä mielessä olisi paljonkin järkeä jos lihan siirtäisi yleisen ALV:n piiriin. Tekisi vähän hinnannousua ja antaa markkinoiden sitten ohjailla.

Oikeasti ekologista olisi jos ihmisillä olisi se kotipossu syömässä ruoantähteitä ja syödään jouluna, naudat laiduntaisi metsässä ja niityillä ja niitä lypsetään ja lopuksi kun ovat vanhoja niin sitten syödään.

Lähinnä se vain lihaa varten tuotetut eläimet joilla valtavasti laidunmaata tai tarvitsee valtavasti rehua mitä roudataan muualta on semmoista tehotonta mikä haaskaa resursseja.

Käyttäjän TuomoLiljenbck kuva
Tuomo Liljenbäck

Jos jokainen perustelee omaa toimettomuutta sillä, että kyllä muutkin saastuttavat tai polttavat hiiltä, ja yhteensä enemmän kuin minä, niin kukaan ei koskaan tekisi mitään. Eli kaikki ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät toimet tarvitaan aina, kaikilta, kaikkialla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tämä oikeasti vaatii isojen talousalueiden päättäjiltä toimia, selkärankaa ja yhteistyötä koska koko ongelma on sidoksissa talousjärjestelmään. Samoin myös top 500 suurinta yritystä voi aika suoraan vaikuttaa asioihin.

Ainahan sitä yksilötasolla voi kierrättää, syödä kotimaan pottua, ajaa polkupyörällä ja laulaa nuotion ääressä kumbaijaa mutta se ei oikeasti vaikuta mihinkään. Tarvitsee sen miljardin ihmisen ostokäyttäytymistä muuttaa.

Peliteoria vähän jännä että jos jotkut päättää olla sotkematta mutta jos jotkut toiset taas saa sotkemalla hyötyä ja eksploittaa tilaisuuden niin näin todennäköisesti käy.

Siksi olenkin vahvasti sitä omavaraisuuteen keskittymisen kannalla (mikä vähentää CO2) koska vielä ei oikein ole mitään merkkejä siitä, että ihmiskunnalla olisi tahtotilaa muuhun kuin planeetan tuhoamiseen ja ollaan todennäköisesti samalla tuhon tiellä vielä 10v kuluttua.

Sen omavaraisuuden keskittymisen voi tietyskin ulospäin "myydä" niin että puhuu parhain päin: "me saatiin jotain aikaiseksi".

Toinen kova juttu olisi investoida kehitykseen että saisi vientiä kestävälle tekniikalle.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Puhutaan paljon veden pinnan noususta seuraavan 100 vuoden aikana. Ei ongelma. Patorakentaminen on keksitty. Hollannin koko rannikko on useita metrejä meren pinnan alapuolella. Patoja Hollantiin on rakennettu yli 10 000 km eikä meren kanssa ole ollut ongelmia. Hollannin tulvat tulevat selän takaa kun, Rhein ja muut joet joskus tulvivat yli äyräittensä.

Puhutaan, että Tyynen Valtameren saaret hukkuvat, kun merien pinta nousee ja sieltä tulee miljoonia pakolaisia. Saaria on tuhansia, jos yksi saari hukkuu, niin miksi pitää muuttaa maapallon toiselle puolelle, kun naapurisaari kelluu satoja metriä merenpinnan yläpuolella?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

”Hollanti on julkistanut miljardeja euroja maksavan suunnitelman, jolla alava maa varautuu ilmastonmuutoksen vuoksi uhkaavaan merenpinnan nousuun ja tulvimiseen.

30 vuodelle ulottuvan ohjelman hinnaksi on laskettu 20 miljardia euroa.

Maahan rakennetaan uusia merivedeltä suojaavia valleja ja noin 200 olemassaoleva patoa vahvistetaan. Kaupunkien vedenkestävyyttä parannetaan rakentamalla muun muassa kelluvia taloja sekä tilaa, johon vesi voi virrata. Ohjelmaan kuuluu myös makeanveden käytön tehostetaminen.” yle

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tätä juuri tarkoitin. Ei meriveden pinnannousu ole mikään maailmanloppu. Siihen voidaan varautua.

Sitä paitsi 20 miljardia on pikkuraha. Saksa on tukenut vuosittain uusiutuvaa energiaa 22-25 miljardilla eurolla ja päästöt ovat siitä huolimatta vain lisääntyneet.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #41
Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #48

Hohhoijaa!

Venetsian kaduilla alkoi eilen täysi kaaos, kun kaupunkiin iski pahin tulva 22 vuoteen. Vedenpinta nousi peräti 1,56 metriä normaalia korkeammalle.

Venetsian pahin tulvavuosi oli 1966. Tuolloin vesi nousi liki kaksi metriä normaalia korkeammalle.

Venetsian kaupunki rakennettiin 118 saarelle Koillis-Italiaan Adrianmeren rannikolle viidennellä vuosisadalla. Kaupunki kärsii säännöllisesti tulvista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #54

Liian pitkä teksti sinulle?

”Yhdysvaltalainen Climate Central -tutkimuslaitos on laskenut tutkimuksessaan, että jos maapallon ilmasto lämpenee keskimäärin kaksi astetta, merenpinta nousee niin paljon, että veden alle jäisivät 130–458 miljoonan ihmisen asuinalueet. ”

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #55

Parin asteen nousu saataa olla niillä rajoilla mikä triggeröi etelämantereen jäätikön sulamisen, että sitten nouseekin sitten saman tien pari astetta vielä lisää kun jäätikkö poistuu heijastamasta ja tumma vesialue kasvaa.

Sitten lainehtii aika kivasti.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Suomen Hiihtoliitto teki mainospätkän siitä kuinka hiihtäjä Martti Jylhä matkustaa Rukan kisoihin junalla lentämisen sijaan osallistuakseen ”ilmastotalkoisiin”."

Tuollaiset "mainospätkät" osoittavat kuinka vakavasti tai "vakavasti" koko ilmastonmuutos otetaan. Tuskin mikään urheiluliitto edes haluaa esittää näiden urheilukisojen katsojille, että älkää hyvät ihmiset tulok seuraamaan näitä kisoja paikan päälle koska ilmastonmuutos. Ja kun hiukan käyttää laskinta, niin helposti huomaa kisojen katsojien ja kisapaikkojen kunnostamisen aiheuttavan huomattavasti suuremmat ilmastopäästöt kuin urheilijoiden matkat kisoihin tai harjoituksiin. Noiden katsojien aiheuttamiin päästöihin pitää laskea matkat kisapaikalle ja lisäksi kaikki palvelut mitä katsojille järjestetään. Pitää myöskin muistaa, että ne katsojat maksavat palkan niille urheilijoille, ainakin välillisesti.

Itsekin seuraan näitä kaikenmaailman urheilukisoja, tosin teeveestä mutta seuraan kuitenkin, ja hiemankaan muutama päiväisten isompien kisojen katsojat lasketaan kymmenissä tuhansissa, ei tosin Suomessa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Se on nykyään must julistaa olevansa ilmastonystävä ja sen jälkeen lähteä tyytyväisenä puhtaalla omatunnolla lentokoneella etelään.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Jos ilmastolla olisi jokin hätä,kaikki n.10000 lentokonetta jäisi maahan eikä pörräisi täynnä turisteja lomakohteisiin,,,-ilman sotaa ne ei tosin maahan jää,,koko nykyisenlainen turismi tulisi siinä sivussa alasajetuksi,,=miljoonia työttömiä !

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Maalmanlaajuisesti datakeskusteollisuuden hiilijalanjäljen kerrotaan olevan yhtä suurta kuin kaiken lentoliikenteen, kertoo Ylen artikkelin mukaan Motiva.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Datakeskusissa tosin semmoinen juttu, että ne on semmoinen kohde minkä saa helposti siirrettyä uusiutuvilla toimimaan kuten vaikka tuulivoimalla, tai vaihtoehtoisesti käyttää sitä datan prosessointia sivutuotteena lämmitykselle.

Sitten niitä datakeskuksia pitäisi ymmärtää käyttää enemmän vähentämään tarpeetonta fyysistä paikasta toisen siirtämistä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #40

Helposti tuulivoimalla, kerro miten toteutat sen helposti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #49

Datakeskuksissa on itsessään UPS:ia että hommat toimii vaikka sähköt katkeaa. Sen lisäksi tietojenkäsittelyä voidaan skaalata. Toisin sanoen palvelimet voi sitä Youtube videota pakata ja varmistusta tehdä silloin kun tuulee ja silloin kun ei tuule niin ajaa kuormaa alas. Sen lisäksi yksinkertainenkin palvelin mahdollistaa helposti skaalausta latenssien kustannuksella.

Näiden lisäksi konesaleilla itsessään on kahdennusta että on useita.

Koitan tässä vääntää sitä, että konesaleissa ajettava laskenta on skaalattavissa 10x että sillä ei ole väliä miten tasaisesti tuulee. Silloin kun tuulee niin lataa akkuja ja ajaa kaikki tekemättömät taustatyöt täydellä teholla ja silloin kun ei tuule niin ajetaan kuormitustaso alemmaksi ja menee akkujen varassa.

Hyvin paljon tietojenkäsittelystä on sellaista joka ei tarvitse välitöntä vastetta. Kun kirjoittaa tekstiä ruudulle niin siinä tarvitsee vastetta reagoimaan näppäimen painalluksiin mutta jos koostetaan vaikka kuukausiraportti jostain niin ei sen tarvitse tapahtua heti.

Konesaleissa voidaan helposti tehdä eri hinnoittelulla palvelintyyppejä tarvittavan vasteen mukaan. Siellä on jo esimerkiksi tiedon arkistointiin erilaista palvelinta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Noo aikaisempien kertomusten mukaan meret nousevat hitaasti, menee tuhanšia vuošia nousuihin, ei ne hetkessä nouse, mutta on hyvä asiaa pohtia ja nousujen syitä.Luonto elää joskus nopeesti ja välillä hidastuu menot, nyt elämme lämmintäkautta

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuplasti roskaa. Historiapäättelysi kusee ja nopeudet nyt tuhatkertaisia.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Lämpeneminen 1900 luvun alusta -30-40 luvun lämpöhuippuun kävi paljon nopeammin kuin ~-70 luvulta lämpeneminen tähän päivään. Monessa paikassa tota -40 luvun lämpötilaa ei tosin ole saavutettu vieläkään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Lämpeneminen 1900 luvun alusta -30-40 luvun lämpöhuippuun kävi paljon nopeammin kuin ~-70 luvulta lämpeneminen tähän päivään."

Mitä sitten?

Unohditko ne 1600 ydinpommia mitä räjäytettiin, yhden uuden tulivuoren syntyminen ja 40..60-lukujen jonkin verran voimakkaamman tuliperäisen toiminnan?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin ja muista myös se, että ilmaston pitäisi viiletä jääkauteen siirtymisen takia. Jos lämpötila pysyy vaikka samana niin sehän tarkoittaa, että jokin lämmittää silloin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Veiksel jääkausi kehitty sillai, että ensin säät pikku hiljaa viilenty ja viilentymiseen meni ensin 6000 vuotta ja vasta sitten varsinainen jääkauši alko, eli ei ne säät viilenny nopeassa tahdissa kun jääkauSI alkaa kehittymään ja vähitellen ensin on viilentymistä ja lumet alkavat kerrostumaan ja eivät enää kesällä sulaKAAN jollain alueella ja säät voi viilentyä ja voi alkaa sitten jo jääkauden alussakin lämmetä kuten kävi Veikselin jääkauden alussa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #57

Niin... ne tämän lämpökauden huippulämmöt kääntyi selvästi laskuun Rooman rauhan jälkeen, että tässä melkein 2000 vuotta viilentynyt ja pitäisi jatkaa viilenevää trendiä.

Sehän tässä niin kummallista onkin kun nämä niin sanotut denialistit eivät kykene selittämään sitä miksi nyt on lämpimämpää kuin vaikka 150 vuotta sitten.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Sinä vissiin länkytät tosta jääkauden alkamisesta maailman tappiin asti. Ei yksikään luonnollinen "jakso" ilmastossa ole mikään pilkun tarkka just sekunnilleen alkava tai loppuva. Tämän lämpökauden pitäisi jatkua vielä pitkään ja olla lämpöisempi kuin nykyään on mutta käykö toisin? Toivottavasti ei.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #60

"Ei yksikään luonnollinen "jakso" ilmastossa ole mikään pilkun tarkka just sekunnilleen alkava tai loppuva."

Ei niin.

Talven alkamisessa on viikkojen heittoa.

Montas tuhatta vuotta jääkauden alkamisen pitäisi mennä huti?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset